Kajakkiretkellä Noosassa
Sain synttärilahjaksi valita toiveideni mukaisen elämysretken täällä. Valitsin kajakkiretken Noosan rannoilla, joka toteutui nyt ollessamme Sunshine Coastilla. Aamulla aikaisin, klo 5:45, lähdin ajamaan kohti Noosaa muiden jäädessä nukkumaan. Ajomatkaa oli tunnin verran, ja lähes koko matkan satoi kaatamalla. Vähän jo ehdin miettiä, oliko kesämekko sittenkin väärä valinta.
Noosassa aurinko tuli esiin, ja retkelle lähtijöitä odotti korotettu nelivetobussi. Ajoimme Noosan ja sen metsäalueiden halki. Matkalla oli myös lauttamatka Noosa river mouthin yli. Koalavaroituksia oli joka puolella, mutta koalia ei näkynyt.
Metsäalueiden jälkeen pääsimme rannalle. Ranta oli pitkä kymmenien kilometrien pituinen. Oli laskuvesi, ja tunnin ajan ajoimme hiekkaa pitkin kohti Rainbow Beachia ja sen isoa laguunia. Nousuveden aikaan rantaa ei pääsisikään ajamaan. Tähyilimme merelle, jos valaita näkyisi, sillä ryhävalaat uivat talvi- ja kevätaikaan Australian itärannikon tuntumassa. Pian näimmekin ensimmäisen vesisuihkun. Ryhävalaita 4 kpl! Ne olivat juuri aaltojen takana, aika lähellä rantaa. Mahtavia eläimiä! Myöhemmin näimme vielä 6 ryhävalasta lisää.
Rainbow Beachilla saimme kajakit veteen, ja lähdimme melomaan laguuniin. Kajakit olivat kaksikkoja, ja koska olin yksin matkassa, sain parikseni retken oppaan. Laguuni oli todella iso. Ei mennyt kauaa, kun opas huomasi ensimmäisen rauskun kauempana. Meloimme lähemmäs, ja musta varjo ui kauemmas. Myöhemmin näimme vielä paljon rauskuja, jotka uivat kajakkimme alta.
Koitimme etsiä kilpikonnia, mutta niitä ei näkynyt. Useimmiten retkellä mennään myös avomeren puolelle, mutta nyt aallot olivat niin kovat, että se jätettiin väliin. Sen sijaan meloimme toiseen suureen laguuniin, ja sieltä löysimme viimein kaksi merikilpikonnaa.
Muiden jo suunnatessa rantaan opas kysyi, halusinko vielä kokeilla kajakkisurffausta. Ehdottomasti! Meloimme avomeren puolelle suuriin aaltoihin. Jonkun matkaa meloimme kovaa aaltoja vastaan. Sitten aaltojen välissä käänsimme äkkiä kajakin ympäri, ja seuraavan aallon mukana surffasimme rantavesiin. 💦 Ihan huikeaa.
Takaisin tullessa vesi oli noussut, ja tuuli kinostanut hiekkaa rantadyyneihin. Painavalla bussilla oli haasteita päästä eteenpäin. Kolmesti jäimme kiinni, ja bussi irrotettiin rengaslevyjen avulla. Useimmiten ajoimme kovemmalle hiekalle, johon aallot jo löivät, odotimme aallon painuvan merelle ja aallon välissä otimme vauhtia, niin päästiin dyyneillä eteenpäin. Vauhdin hiipuessa sama uudestaan. Aika lailla jännitti, jäädäänkö jumiin odottamaan laskuvettä (korkeimman nousuveden aikaan rantaa ei pääse ollenkaan ajamaan), mutta perille päästiin!
Kotimatkalla pysähdyin vielä Noosassa katsomaan Laguna lookoutille maisemia. Niin kaunista joka puolella. Täällä olisi voinut viettää useammankin päivän.
6 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Tämä kuulosti todella kivalta retkeltä! Eläinhavainnot kruunaa kokonaisuuden, mutta ilman niitäkin olisi varmasti ollut upea kokemus. Osaatko muuten sanoa tarkemmin, mitä merikilpikonnia näitte? Mahtoiko olla jopa litteäselkäkilpikonnia? Joka tapauksessa merikilpikonniinkin törmääminen on aina hieno kokemus.
admin
En valitettavasti tiedä tarkemmin, mitä merikilpikonnia olivat, enkä huomannut kysyäkään. Itselle oli ensimmäinen kerta nähdä merikilpikonnia luonnossa.
Eila / Metkaamatkustelua
Saitpa mukavan synttärilahjan ja hiukan jännitystäkin päivään. Onneksi pääsitte rannalta pois kikkailemalla ettekä joutuneet jäämään odottamaan laskuvettä.
admin
Oli kyllä jännittävä lopetus mahtavalle päivälle. 😊
Eveliina / Reissukuume
Oih, tällainen kajakkiretki kaikkine eläinhavaintoineen olisi unelma! Harvoin tulee tilaisuutta nähdä merikilpikonnia luonnossa..
admin
Todellakin, oli kyllä upea retki!