Fraser Island, maailman suurin hiekkasaari

Bundabergin jälkeen ajoimme yöksi Maryboroughiin. Maryborough on pieni kaupunki, lähellä Hervey Bayta. Olimme menossa päiväksi Fraser Islandille, jonne lautat lähtevät Hervey Baysta. Nyt oli kuitenkin koulujen kahden viikon kevätloma, ja lisäksi maanantaina public holiday, joten moni muukin oli päättänyt lähteä reissuun. Hervey Bayn kaikki edulliset majapaikat oli varattu, joten jäimme yöksi Maryboroughiin.

Koulujen lukuvuosi täällä on jaettu neljään eri jaksoon. Jokaisen jakson välissä on kahden viikon loma, paitsi kesällä (eli joulukuun puolesta välistä tammikuun loppuun) on pidempi kuuden viikon kesäloma. Koulujen kevätloma oli juuri, nyt oli sen viimeinen viikonloppu. Lisäksi maanantai oli yleinen vapaapäivä Englannin kuninkaallisten syntymäpäivän kunniaksi. Tämä vapaapäivä on siitä hassu, että aiempina vuosina sitä juhlittiin kuningattaren syntymäpäivänä, nyt kuninkaan. Päivä ei kuitenkaan muuttunut. Tätä public holidayta juhlitaan Queenslandissa lokakuussa, kun taas muualla Australiassa kesäkuussa. Kumpikaan ei kuitenkaan ole lähelläkään kuningatar Elisabethin syntymäpäivää, joka oli 21.4.

Majapaikkamme Ned’s motel oli perinteinen rekkamotelli, se siitä ainakin tuli heti mieleen pihaan ajaessa. Paikka oli kuitenkin siisti, ja huoneessa oli kaksi parisänkyä. Seinät sen sijaan olivat paperia, ja ohikulkevat rekat herättelivät meitä pitkin yötä.

Aamulla lähdimme aikaisin kohti Hervey Bayta ja Fraser Islandia, eli K’garin lauttaa. Saari tunnetaan yleisesti sen entisellä nimellä Fraser Island, vaikka sen nimi on sittemmin vaihdettu, ja on nyt K’gari, joka tarkoittaa paratiisia. Auto jäi satamaan, sillä saarella saa ajaa vain nelivetoautolla. Saari on maailman suurin hiekkasaari, koko sen kasvillisuus ja sademetsä on rakentunut hiekan päälle. Tämän vuoksi saarella ei voi ajaa muulla kuin nelivetoautolla.

Meillä ei ole nelivetoautoa, joten lähdimme saarelle jalkaisin. Lautta saapuu Kingfisher Resortin, isoon hotelliin, jonka mekin otimme päivän tukikohdaksi. Alueella oli isot uima-altaat, sekä todella lämmin poreallas, joissa vietimme aikaa pienimmän nukkuessa. Resortilla on myös useampi ravintola, ja söimme hyvän lounaan viinilasillisen kera. Muualla saarella ei ole juuri mitään palveluita.

Saari on todella iso, välimatkat ovat pitkiä. Lisäksi saarella asuu paljon dingoja, ainoita oikeita dingoja Australiassa. Muualla maassa dingot ovat risteytyneet koirien kanssa, eivätkä näin ollen ole enää puhtaita dingoja. Fraser Islandilla koirat on kielletty, joten risteytymistä ei ole tapahtunut.

Dingovaroituksia oli joka paikassa, ja ohjeita, mitä tulee tehdä dingon kohdatessaan. Älä ruoki, älä jätä ruuantähteitä minnekään, älä kulje yksin, pidä lapset lähelläsi. Olimme ensin ajatelleet kävelevämme kauemmas saarella, mutta meitä lähestulkoon kiellettiin niin tekemästä lasten kanssa, kuumuuden ja dingojen vuoksi. Tyydyimme siis pieniin kävelyreissuihin resortin lähellä.

Osallistuimme kahdelle resortista lähtevälle ohjatulle kävelylle. Toinen kierteli resortin alueella, ja keskittyi lähinnä kertomaan rakennuksen ekologisuudesta. Toinen suuntautui kauemmas rannalle. Kävelimme rantaa pitkin, tutkimme laskuveden alta paljastuneita simpukoita ja mangroven alkuja. Etsimme myös pieniä, sormenpään kokoisia sotilasrapuja, ja löysimmekin niitä tuhansittain. Ne kulkivat rannalla isoissa laumoissa, ja ihmisten lähestyessä kaivautuvat äkkiä hiekkaan. Hiekka olikin täynnä pieniä hiekkapalloja, jotka syntyvät sotilasrapujen kaivautumisesta.

Jatkoimme matkaa mangrovemetsään, ja kuuntelimme tietoa sen synnystä. Muut porukasta palasivat rantaa pitkin resortille, me lähdimme pientä jokea mangrovemetsän ohi ja ylös kukkulalle. Kukkulan yli kulki kolmen kilometrin mittainen luontopolku, jolta oli hienot näkymät merelle. Yhdet dingon jäljetkin näimme.

Saarelta palasimme lautalla auringonlaskun aikaan takaisin Hervey Bayhin. Satamasta oli vartin matka keskustan liepeille, ja hotelliimme Comfort Inn on Main Hervey Bay. Päivä oli hieno, ja saari kaunis. Ehdottomasti enemmän saaresta olisi silti saanut irti omalla nelivetoautolla, tai osallistumalla päivän kestäviin saarikierroksiin. Saaren keskellä olisi todella kauniita järviä, lisäksi luonto ja hiekkadyyneillä ajaminen on varmasti upeaa. Ilman autoa saaresta ei varmasti nähnyt parhaita puolia, vaikka hieno oli se nähdä näinkin.